Lehdistö riepottelee merenkulun tukiaisten kanssa

Oli hämmentävää lukea HS taloustoimittajan Jyri Raivion Rahan Liikkeet kolumnia 30.9.2007. Jyri lataa kovilla. Merenkulun tukirahat koostuvat merimiesten veroista ja sotu-maksuista, jotka palautetaan työnantajalle. Summa on n. 84 miljoona euroa vuonna 2007. Tukiaiset ovat tarpeen, koska ilman sitä Suomessa ei kohta olisi merimiesten ammattikuntaa eikä laivoja , joita tarvitaan kriisitilanteissa huoltovarmuuden takaamiseksi. Tuetuissa aluksissa työskentelee n. 2700 ns. teknistä henkilökuntaa. Lisäksi laivoilla työskentelee saman verran talous, hotelli ja ravintolahenkilökuntaa. J. Raivion mukaan todellinen tuki per " oikea" merimies nousee nykysummalla yli 30 000 euroon .

J. Raivio ei hyväksy tukirahojen maksua ulkomaiselle varustamolle, vaikka ulkomainen varustamo käyttää suomalaista lippua osissa laivoissaan. Kuitenkin J. Raivio pitää merenkulun tietotaidon säilymistä arvokkaana päämääränä.

Niinpä. Jos tulkitsin asian oikein , merenkulun tietotaito pitää säilyttää, mutta ilman tukiaisia varustamoille. Ihanneyhtälö, johon muut maat eivät pysty, mutta Suomen on pystyttävä ! Ei ole ihme että Suomen merenkulku hiipuu hiipumistaan. Kun ei ymmärretä alaa niin ei ymmärretä muutakaan. Pelkillä numeroilla ja laskelmilla ei merenkulkua voida ymmärtää. Merenkulku on vanhaan tunnettuun tietotaitoon perustuvaa toimintaa, jossa ilmastolla ja merellä ( vapaa nestepinta) on oma sanansa sanottavana. Ja hyvällä merimiestaidolla on suuri merkitys lastin perille pääsyssä. Kelissä kuin kelissä vuodenajasta riippumatta. Ekologisesti. Aikataulut pitäen. Turvallisuudesta tinkimättä.

Miten hyvämerimiestaito saavutetaan? Tarvitaan merenkulun kulttuuria, merikokemuksen omaavia merimiehiä , päällystön jäseniä ja hommansa hallitsevia opettajia, siis laadukasta koulutusta; laivoja ,joissa voidaan harjoitella alan monimutkaisia tehtäviä. Ja tietenkin oikeat ihmiset, jotka ovat valmiina lähtemään merille ja ovat valmiita sitoutumaan merityön haasteisiin. Näitä ihmisiä ei löydy mistään hyllyistä valmiina. Nämä ihmiset opetetaan ja kasvatetaan merenkulkuun. Nämä ihmiset ymmärtävät, mistä merenkulun kokonaisuudesta on kysymys. Kunhan on laivoja, joissa voi harjoitella !

Merimiehet liikkuvat merillä, toisin kun maakravut. Maakravuilla ympäristö pysyy vakaana, mitä nyt vähän pörssikurssit heiluvat, mutta rakennukset pysyvät paikoillaan ja olokin on turvallinen omassa bunkkerissaan. Toista on merellä. "Sjöberg!" heiluttaa laivaa, tavarat sinkoavat, aikataulut ovat kireät. Olo on kurja, mutta työtä on pakko jatkaa. Hyvällä merimiestaidolla selvitään, joka kerta toisen perään. Ellei lähistöllä liikkuvissa laivoissa tapahdu jotain yllättävää , koska silloin keula osoittaa kohti hädässä olevaa.......