Varustamotuet 2006

EU:ssa merenkulun tukiaiset sallitaan, koska unionissa pelätään mukavuuslippulaivojen halvempien miehistökustannuksien ajavan EU:n merenkulkumaat karille. Toisin sanoen EU pitää tärkeänä, että unionissa on riittävä määrä merenkulun osaajia ja EU:n lipun alla olevien laivojen kuljetuskapasiteettia.

Suomi on muuttamassa nihkeää merenkulun tukipolitiikkaa EU:n suuntaiseksi. Tämäkös maakrapuja harmittaa. Ja ihmekös tuo nyt on, kun merenkulun tuet nousevat jopa 155 miljoonaan euroon ( HS Talous 25.11.2007). Vuonna 2006 Neste Oil(kannattava sellainen) nosti merenkulun tukea valtiolta 6,7 milj. euroa, Rettigin Bore ( mukana Bror Husell ja Engshipi) 6,8 milj. euroa, Silja 6,7 milj. euroa, Viking 9,4 milj. euroa, jne..

Mielestäni tulevaisuuden suomalaiselle merenkulkualalle positiivisin asia on se, että ensi vuonna hallitus on luvannut ns. tonnistoveron uudistuksen, jolla haetaan ensisijaisesti lisää uusia laivoja Suomen lipun alle. Välitön seuraus on merenkulkijoiden määrän kasvaminen. Toisaalta kuinka paljon suomalaiset täyttävät noista paikoista riippuu yksinkertaisesti siitä, löytyykö koulutettua henkilökuntaa riittävästi ja valmistuuko uusia merenkulun pätevyyskirjan omaavia henkilöitä tarpeeksi nopeasti. Hyvän työllisyystilanteen vuoksi pätevyyden omaavia henkilöitä ei ole varastossa missään hyllyssä! Pelkäänpä pahoin, että merenkulkualalta valmistuvilla määrillä ei pystytä täyttämään kaikkia tulevia vapaita työpaikkoja tuleviin uusiin laivoihin. Eläkepoistuma kun on alalla jo nyt suurta.

On mielenkiintoista huomata, että merenkulkualalla osa valtion antamasta rahasta kuntien ylläpitämille oppilaitoksille siirtyy myös "tukena"varustamoille, koska jokainen oppilaitos maksaa opiskelijan työssäoppimisesta ylläpitokorvausta varustamoille. Tämä raha on suoraan pois oppitunneista ja ammatillisen täsmäosaamisen harjoittelusta kouluissa. Voisiko valtion tuet jatkossa pitää nämä "tuet" sisällään?

Lehdistö riepottelee merenkulun tukiaisten kanssa

Oli hämmentävää lukea HS taloustoimittajan Jyri Raivion Rahan Liikkeet kolumnia 30.9.2007. Jyri lataa kovilla. Merenkulun tukirahat koostuvat merimiesten veroista ja sotu-maksuista, jotka palautetaan työnantajalle. Summa on n. 84 miljoona euroa vuonna 2007. Tukiaiset ovat tarpeen, koska ilman sitä Suomessa ei kohta olisi merimiesten ammattikuntaa eikä laivoja , joita tarvitaan kriisitilanteissa huoltovarmuuden takaamiseksi. Tuetuissa aluksissa työskentelee n. 2700 ns. teknistä henkilökuntaa. Lisäksi laivoilla työskentelee saman verran talous, hotelli ja ravintolahenkilökuntaa. J. Raivion mukaan todellinen tuki per " oikea" merimies nousee nykysummalla yli 30 000 euroon .

J. Raivio ei hyväksy tukirahojen maksua ulkomaiselle varustamolle, vaikka ulkomainen varustamo käyttää suomalaista lippua osissa laivoissaan. Kuitenkin J. Raivio pitää merenkulun tietotaidon säilymistä arvokkaana päämääränä.

Niinpä. Jos tulkitsin asian oikein , merenkulun tietotaito pitää säilyttää, mutta ilman tukiaisia varustamoille. Ihanneyhtälö, johon muut maat eivät pysty, mutta Suomen on pystyttävä ! Ei ole ihme että Suomen merenkulku hiipuu hiipumistaan. Kun ei ymmärretä alaa niin ei ymmärretä muutakaan. Pelkillä numeroilla ja laskelmilla ei merenkulkua voida ymmärtää. Merenkulku on vanhaan tunnettuun tietotaitoon perustuvaa toimintaa, jossa ilmastolla ja merellä ( vapaa nestepinta) on oma sanansa sanottavana. Ja hyvällä merimiestaidolla on suuri merkitys lastin perille pääsyssä. Kelissä kuin kelissä vuodenajasta riippumatta. Ekologisesti. Aikataulut pitäen. Turvallisuudesta tinkimättä.

Miten hyvämerimiestaito saavutetaan? Tarvitaan merenkulun kulttuuria, merikokemuksen omaavia merimiehiä , päällystön jäseniä ja hommansa hallitsevia opettajia, siis laadukasta koulutusta; laivoja ,joissa voidaan harjoitella alan monimutkaisia tehtäviä. Ja tietenkin oikeat ihmiset, jotka ovat valmiina lähtemään merille ja ovat valmiita sitoutumaan merityön haasteisiin. Näitä ihmisiä ei löydy mistään hyllyistä valmiina. Nämä ihmiset opetetaan ja kasvatetaan merenkulkuun. Nämä ihmiset ymmärtävät, mistä merenkulun kokonaisuudesta on kysymys. Kunhan on laivoja, joissa voi harjoitella !

Merimiehet liikkuvat merillä, toisin kun maakravut. Maakravuilla ympäristö pysyy vakaana, mitä nyt vähän pörssikurssit heiluvat, mutta rakennukset pysyvät paikoillaan ja olokin on turvallinen omassa bunkkerissaan. Toista on merellä. "Sjöberg!" heiluttaa laivaa, tavarat sinkoavat, aikataulut ovat kireät. Olo on kurja, mutta työtä on pakko jatkaa. Hyvällä merimiestaidolla selvitään, joka kerta toisen perään. Ellei lähistöllä liikkuvissa laivoissa tapahdu jotain yllättävää , koska silloin keula osoittaa kohti hädässä olevaa.......

Merenkulku on tulevaisuuden kasvuala

Miksi merenkulku on tulevaisuuden kasvuala Suomessa? Syitä on useita. Ensinnäkin yhä vaurastuvampi Venäjä imee Pietarin kautta kulutushyödykkeitä kiihtyvällä vauhdilla. Tavarat kuljetetaan valtamerirollikoiden avustuksella Euroopan suuriin satamiin , kuten Rotterdam, ja siitä edelleen pienempiin alle 1000 TEU ns. "syöttöliikenteen" aluksiin. Nämä " syöttöliikenteen" alukset kulkevat Itämerellä yhä suurempilukuisena joukkona. On arvioitu Itämeren laivakapasiteetin kasvavan yli 58 % seuraavan viidentoista vuoden kuluttua.

Toinen merkittävä tekijä on tuleva päästökauppa CO2 ( hiilidioksiidi) päästöistä. Kun ympäristöarvot lisääntyvät ja CO2 päästöt tulevat yhä enemmän maksullisiksi, tullaan varmasti lisäämään laivojen kuljetuksia varsinkin Itämerellä. Laivan etu on suuri lastikapasiteetti verrattuna muihin yksiköihin. Samalla teholla saadaan kuljetettua 50 kertainen määrä tavaraa verratuna rekka-autoihin. Näin CO2 pitoisuudet saadaan pudotettua , jos käytettään enemmän laivoja kuljetuksen apuna.

Valtiovalta panttaa edelleen merenkulun tukiaisia

Olin kutsuttuna mukana Suomen Varustamoyhdistyksen järjestämillä Merenkulun päivillä kuuntelemassa mm. valtion kassakirstun vartijan Jyrki Kataisen linjauksia merenkulkuelinkeinon tulevaisuuden turvaamisesta Suomessa. Uusi hallitus siirtää merenkulun toivomia ratkaisuja ensi vuoden puolelle. Syynä Kataisen mukaan on tuore hallitus , joka on toiminut vasta 6 kk. Tosin J. Katainen oli erittäin mielissään merenkulkuelinkeinon kasvuhakuisuudesta ja hän lupaili merenkulkuun ns. kokonaisratkaisua , mutta ei vahingossakaan vihjannut sitä, millainen tuo ratkaisu tulisi olemaan. Myöskään siihen, voiko uudenlaiseen järjestelmään hakeutua jo ensi vuonna, ei Katainen halunnut ottaa kantaa.

Mielestäni poliittinen päätöksenteko oman näköiseksi heikentää merenkulun toimintaedellytyksiä Suomessa. Trendit maailmalla ja omat poliittiset näkemykset eivät kohtaa. Seurauksena on alan alasajoja ja paljon energian hukkaamista, kun merenkulkualaa uudelleen nostetaan ylös. Tiedetään , että Itämeren liikenne lisääntyy seuraavina vuosina huimaa vauhtia, mutta kukaan ei todellisuudessa ole kiinnostunut, onko laivat Suomen lipun alla vai ei...

Koulutuksen näkökulmasta katsottuna uuden merenkulkijan koulutus kestää sen verran pitkään, että nopeat henkilöstölisäykset vaativat jo eläkkeellä olevien uudelleenrekrytointia, jos halutaan suomalainen ammattitaitoinen miehistö laivoille. Pelkästään kansainväliset sopimukset estävät nopean kouluttamisen. Siinä syy, miksi valtiovallan kannattaisi pysyä pitkälinjaisissa ratkaisuissa. "Hyllyssä" ei ole varastossa merenkulkijoita!

Lausuntoja merenkulun koulutustoimikunnalle

Tänään olen antanut lausuntoja merenkulun koulutustoimikunnalle mm. merenkulkualan tutkintonimikkeistä , opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta v. 2007-2012 merenkulun opetuksen näkökulmasta, toisen asteen yhteisten aineiden opetuksesta. Mielestäni käytännössä tulisi yhteisten aineiden osuus integroida ammatillisten aineiden joukkoon, ydinosaamisen ympärille. Lisäksi merenkulkualalla hakataan resursseja päällekäisten toisen asteen ja ammattikorkeakoulun ammatillisiin sisältöihin, ilman että eri asteiden välistä osaamisen tunnustusta otetaan huomioon. Onko ammattikorkeakoulun osaaminen korkeampaa kuin toisen asteen , jos samat ammatillisella ydinfunktiot läpikäydään eri asteilla? Mielestäni ne ovat yhtä tasokkaita. Joskus jopa tuntuu, että korkeammat kontaktitunnit toisella asteella edesauttavat ammatin osaamista paremmin. Työelämä kaipaa nuorilta yhä enemmän osaamiseen panostusta , käytäntöä enemmän ja teoriaa vähemmän. Siinä voisi olla yksi lääke.

Bridge 2007 konferenssi

Rauman merikoululla kokoontui arvovaltainen joukko merikapteeneita Bridge 2007- konferenssiin.

Jaiku-miniblogi oppilaiden yhteyskäytössä

Olen kokeillut vahtikonemestariopiskelijoiden kanssa Jaiku-miniblogia tiedonkulun kehittämiseksi. Jaiku -miniblogi antaa haluttaessa viestin myös kännykkään ja vastata voi takaisin blogiin kännykästä. Mielenkiintoinen ja hyödyllinen viestikanava tiedonkulun parantamiseksi, kunhan kaikki niksit opitaan...Omaan miniblogiin pääsee tästä.

Mobiililaitteen käyttö bloggerissa

Saat mobiililaitteesta lähetettyä esim. sähköpostia ja kuvia blogiin seuraavasti:
1. Lähetä sähköposti mobiilisti osoitteella go@blogger.com
2. Saat sähköpostiisi ns. TOKEN tunnuksen, jonka annat go@blogger.com sivun oikealla olevaan laatikkoon. Tunnista myös allaolevat kirjaimet.
3. Paina lähetä painiketta.
4. Sivusto ehdottaa sivua , johon blogi lähettää tekstisi.
5. Hyväksy ruksilla, mihin bligiin haluat mobiilisti kirjoittaa.
6. Testaa toimiiko.

Huomenna Eximo5 perustetaan

BALSTA-project meeting in Slovenia

Last week I took part in BALSTA (Bridging Academically Language & Skills Training Agendas) Comenius Project at Srednja Gostinska in Turistična šola

The first meeting for the BALSTA project was officially launched in Malta in 2005.
The aims of this project are to bring together the teaching of technical subjects and the promotion of the English language within the various vocational areas; to develop new pedagogical tools that encourage content and language integrated learning and to increase the employability of the students who will benefit from the result of this project.
The participating countries are Malta, Finland, France, Slovenia and Italy.
The fourth meeting was held at Srednja Gostinska in Turistična šola (High school for Tourism and Catering) in Radovljica, Slovenia on the 26th March.
During this week-long meeting the following topics were discussed: the methodology behind co-tutoring and co-planning lessons, guidelines on applying this methodology, the layout of the manual to be produced and choosing the logo. New teachers’ exchanges between Slovenia to Finland, Finland to Malta and Malta to France will take place at predetermined dates. The milestones to be reached by the group by the next project meeting to be held in Italy in November were also set; these included the dissemination of the methodology to teachers who are not directly participating in the project.
A national evening at school restaurant was organized; it was attended by the Maltese honorary consul Smilka Ksenija Klešnik, teachers from High school for design, High school for electronics, Classical gymnasium and Mojster Janez from the traditional printing press, complemented by some typical culinary delicacies and animation by the host country.

Laivadieselin käynnistysvideo

Tällä viikolla Oph sai julkaistua Laivan käynnitys -videon, jossa olen idean isänä ja käsikirjoittajana. Videon tekeminen merenkulkualalle otettiin puheeksi jo vuonna 2006 eräässä alan koulutustoimikunnan kokouksessa. Lähetin oman ehdotukseni videosta merenkulkualalle. Seuraavaksi lokakuussa 2006 kysyttiin , olisinko valmis tulemaan ideani kanssa neuvottelemaan käsikirjoituksesta yms. opetushallitukseen. Koska olin hyvin kiireinen loppusyksyllä, en päässyt yhteiseen käsikirjoittajien koulutukseen. Kuitenkin lupauduin omalta osaltani tekemään pienen synopsin laivadieselin käynnistyksestä , jos sellainen aloitettaisiin.

Tuottaja ja tuotantoyhtiö ottivat yhteyttä ja antoivat ohjeet synopsin tekemiseen. Onneksi sain toimia suoraan videon tuotantoyhtiön kanssa. Turhat ajot ja kokoontumiset jätettiin tekemättä, sähköposti ja verkko toimivat kommunikoinnin työkaluina .

Suurkiitokset kuuluvat Siljan ( nykyisin Tallink Silja) ylikonemestareille. Heidän avustuksella video sai autenttisen ympäristön ja asiantuntijoiden kädenjäljen.

Ensimmäinen video on hyvä oppimistapahtuma seuraavalle. Haasteita on mukava ottaa ja huomata, että yhdessä tekemisessä on voimaa. Niin tämänkin videon osalta. Jatkoa seuraa, kunhan rahoituskuviot ratkeavat. Kiitos kaikille osallisille, yhdessä olemme enemmän ja samalla edistämme merenkulkualan turvallisuutta ja osaamista!

Kuvien käyttö oppimisessa

Eilen opastin yhdelle kollegalleni kuvien lataamista ja kuvien kommentointia . Käytin apuna ilmaista Flickr-kuvan talletusta ja kuvan jako-ohjelmaa. Flickr-ohjelman käytöstä löytyy opastus ja ohjaus verkosta. Kuvan käyttö opetustilanteessa mahdollistaa yhteisöllistä oppimista , koska kuvista voi jokainen esittää kysymyksiä ja vastauksia sekä kommentointia. Flickr-ohjelma antaa mielenkiintoinen mahdollisuus esim. työssäoppimisen aikaisten kuvien tallettamiseen ja käsittelyyn.

Ajatuksia tietohallinnan koukeroista

Tänään palaveerasimme tietohallinnon koukeroiden kanssa. Lähtökohtana oli Rao:n kotisivut ja niihin tulevat sisällöt. Päivityksistä sovimme. Mm. Kurre 7 ja Primus saavat uudet päivitykset. Oppilashallintomme kehittyy oikeaan suuntaan...kohti avoimpaa tiedottamista, kaikkea kaikille!

Rao:n merenkulun neuvottelukunnan mietteitä

Tänään olin oppilaitoksen edustajana Rao:n merenkulun neuvottelukunnan kokouksessa. Esille nousi voimakkaasti tulevien suomalaisten merimiesten saatavuus, mm. matruuseita, moottorimiehiä, sähkömiehiä ja konemestareita kaivattiin lähes jokaisessa puheenvuorossa. Kokous totesi samalla merenkulun koulutuskentän olevan pirstoutunut ja hyvin epäselvä jopa alalla aktiivisesti toimiville. Myöskin ylläpitäjien suuri joukko ja kankea byrokratia koettiin raskaaksi joustavien merenkulun koulutuspolkujen muodostamiselle. Huoli oli myös Rao:n merenkulkualan valtiolta saaman rahoituksen osittainen valuminen kunnan kassaan. Lisäksi vanhan muotoisen koulutuksen perään haikailtiin voimakkaasti. Silloin saatiin osaavaa porukkaa kouluista kuten saadaan nykyiselläkin systeemillä. Ero oli lähinnä valmistuneiden määrässä, koska vanha koulutusjärjestelmä tuotti kolme, jopa neljä kertaa enemmän merenkulun asiantuntijoita kuin nykyinen järjestelmä. Ja pula pätevistä henkilöistä sen kuin lisääntyy. Mitähän tuleva hallitus tekee merenkulun elinkeinon vahvistamiseksi ? Jokohan nyt Suomessa hallituksella olisi aikaa ja tahtoa pitkäjänteisen merenkulkupolitiikan tekemiseen, ilman lyhytjänteistä talouspolitiikkaa ja ilman rajuja merenkulkuelinkeinon alasajoja. Suomen hyvinvoinnille merenkulku on elinehto, myös tulevaisuudessa. Mutta mistä saadaan laivojen osaava henkilökunta ? Mistä löytyy riittävä pääoma ja tietotaito uusien kotimaisten varustamojen perustamiselle? Siinäpä pohdittavaa....

Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuutta ollaan muuttamassa

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 § 1 momenttia halutaan muuttaa. Tällä viikolla olen menossa OPM:n järjestämään kuulemistilaisuuteen merenkulkualan koulutustoimikunnan jäsenenä . Mielenkiintoista kuulla, mitä tilaisuudessa nostetaan esille ja mitkä ovat perustelut muutokselle. Ikääntyvä ammatillinen opettajakunta lienee muutostarpeen yhtenä syynä. Uutta pätevää ja osaavaa opetushenkilökuntaahan tarvitaan yhä useammin eläkkeelle siirtyvän tilalle. Onko sitä saatavilla riittävästi nykyisillä kelpoisuusehdoilla ? Saavatko pienet erityisalat ammattitaitoista opettajakuntaa pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan? Miten katkaistaan uusien opettajien pätkätyöputki ?

Projektihankkeen suunnittelua

Tänään suunnittelimme koko päivän kollegan kanssa autoalan virtuaalihanketta. Kävimme suuret raamit läpi ja aikataulutimme alueelliset tapaamiset. Tarkistimme oppimisprosessisuunnittelman uudelleen ja muodostimme ydinteemat oppimisprosessille. Etsimme valmiita aihioita ja linkkejä hankkeelle. Koulutin kollegaa ympäristön käyttöön. Ai, mitä onnistumisen elämyksiä! Hyvä päivä kaiken kaikkiaan...

Päivän päätteeksi tilasin kesän seilausten varmistamiseksi uuden sylinterikannen Annatuulian Yanmar- moottoriin. Moottori on vuosimallia 1982 ja merivesijäähdytteinen. Vaikka vielä ei vanhassa sylinterikannessa ole merkkejä merivesikorroosista, niin ottaen huomioon moottorin iän, päätin välttää mahdollisesti kesällä tapahtuvan ikävän moottoriremontin ja vaihtaa ennen kesän seilausta uuden sylinterikannen moottoriin. Onhan noita moottorin rikkoutumisia tullut esille aina silloin tällöin ainakin purjehduspiireissä . Nyt odotan uuden sylinterikannen toimitusta, jotta pääsen kannen asennustöihin !

Tapahtui pääkaupunkiseudulla

Viime viikko kului pääkaupunkiseudulla. Meriturvan neuvottelukunnan kokouksesta siirryin Upinniemen palokoulutusyksikköön päällystön palokoulutukseen.

Päivitin pakollisen päällystön palokoulutuksen raikkaassa yli -20 asteen pakkasessa. Heti kättelyssä laitoimme merivartioston ja merivoimien kurssilaisten kanssa savusukelluslaitteet kuntoon. Kohteemme oli kallistunut (n. 15 astetta) alus , josta piti noutaa hyttiin loukkuun jäänyt uhri. Paloletkun ja savusukelluslaitteiden kera laskeuduimme pimeään hyttikäytävään. Askel askeleelta tunnustelimme ympäristöämme. Noin 12 min jälkeen olimme suorittaneet palosammutuksen ja uhrin pelastamisen ja kiivenneet takaisin ylös lähtöpaikalle. Oli se hikistä puuhaa (onneksi oli pakkasta) ja haastavaa kulkea kaltevaa pintaa ja tikkaita pitkin savusukellusvarusteissa. Toivottavaa on , että vastaavilta tositilanteilta vältyttäisiin......

Seuraavaksi palosimulaattori sytytettiin polttoöljyllä palamaan ja ryhmissä sukelsimme savun joukkoon ja sammutimme palavan konehuoneen ja hytin vesisuihkulla. Oli siinä naama mustana, mutta hyvän kertauksen savusukelluksesta saimme, samoin kuin laitteiden jälkihuollosta.

Seuraavana päivänä sammutettiin alkusammutuskalustoilla mm. palava uhri maassa peitteellä, rasvakattila tukahduttamalla kattilan kannella, iso palava öljykaukalo nestesammuttimella (vettä ja pesunestettä). Suoritimme vesiruiskulla sammutushyökkäys kentällä palaviin altaisiin. Teimme kevyt - ja raskasöljyvaahdotuksen altaille. Siinä muutama esimerkki sammutuskohteista. Hyvä ja jälleen kerran opettavainen käytännön kurssi !

Perjantaina tuli soitto OPH:sta. Ilmoittivat , että OPM oli valinnut minut yhdeksi jäseneksi merenkulkualan koulutustoimikuntaan. Kiitos luottamuksesta ! Tosin matkat Helsinkiin joudun tekemään aikaisin aamulla. Kokouksethan alkavat Hesassa , tietenkin jo klo 9.00 !

MATKAINFOA

"Kaikkien matkalle haluavien on ilmoitettava itsensä toimistoon, mikäli haluavat kyytiin satamaan." Tällaisen viestin vastaanotin kollegaltani sähköpostilla. Olin hetken äimän käkenä, koska en tiennyt asiasta mitään. Tiedonkulun katkos johtuu lähinnä hankalasta viikkotiedotekäytännöstä. Sisäinen intra hankaloittaa viikkotiedotteen lukemista ulkoapäin. Koskahan oppilaitos on valmis avoimempaan toimintaan esim. blogin muodossa?

RAO:n kehittämisristeily

Lähdemme monialaisen oppilaitoksemme kehittämisristeilylle miettimään tulevia opetuksen haasteita ja ideoita. Tämä blogi on pystytetty , jotta voisimme kommentoida kehittämispäivillä tulevia ajatuksia ja oivalluksia niin verkko-opetuksesta kuin aikuis -ja oppisopimuskoulutuksesta. Toivotan blogin luojana kaikille runsaasti hienoja ihmettelyjä ja mukavaa yhdessäoloa.